Voit seurata minua Facebookissa!

tiistai 22. elokuuta 2017

Vanhemmat herätys! Ole mukana lapsesi some-elämässä!

Kaikilla lapsilla ei onneksi ole mieleenkiintoa kaivaa saati levittää verisiä kuvia tai pornoa, mutta vahingossa voi tietenkin joutua tällaisten haitallisten some-viestien saajaksi. Muistan jo 1980-luvun lopulla lapsena, että se jotenkin kiehtoi poikasena juuri mikä oli hieman jännää ja kieroutunuttakin, mutta en koe että sain kyseenalaisista videoista mitään suurempia vaikutteita.

Aikakausi on tietenkin nyt ihan eri ja olisko vanhempien hyvä vähän seurata tiiviimmin yleensäkin varsinkin pienempien koululaisten some-viestintää? Yleensä ei tartte olla kuin yksi dominoiva kaveri porukassa ja hän määrittelee muille lapsille jännät ja kovat jutut. Vanhempien olisi syytä valpastua ja katsoa vähän missä sosiaalisissa porukoissa lapsi kouluajan ulkopuolella viihtyy.

Tärkeä on huomata, että lapset harjoittavat somessa paljon lähipiiriviestintää, eikä niinkään tuntemattomien nettityyppien kanssa viestimistä. Voimia kaikilla some-helvetissä lastensa kanssa vaeltaville vanhemmille! Lapset kestävät some- / mediaviestinnässä shokkivaikutukset yksilöllisesti, mutta sen sanoisin, että kaikki shokit jotka voidaan estää suojaavat lapsen psykologista kehittymistä mahdollisimman täysipainoiseen aikuisuuteen.

Muualla netissä

Ilta-Sanomien jutussa tästä aiheesta:

"Arki on paras lääke. Että on sitä Prismasta jauhelihan hakemista, perusturvallista arkea. Vaikka maailmassa tapahtuu kaikenlaista, vanhemman tehtävä on suojella ja pitää huolta. Maailma on turvallinen paikka ja tällaiset tapahtumat ovat tosi harvinaisia."

http://www.is.fi/perhe/art-2000005334971.html

maanantai 21. elokuuta 2017

Kun psykiatri lisäsi mielenterveysstigmaa telkussa!

Tämän lähetän sähköpostilla tiedoksi Vantaan vankilan psykiatrisen osaston ylilääkäri Alo Jüriloolle, joka lienee itsekin maahanmuuttaja nimestä päätellen?

Mielenterveyspotilaita kohdellaan kansanryhmänä, vaikka meikäläisten erot ovat paljon suurempi jopa saman diagnoosiluokan sisällä kuin tietynlaisten maahanmuuttajien eroavuus.

Olen todella suivaantunut, että kansamme haluaa vielä Suomen 100-vuotisvuonna syyllistää mielenterveyspotilaita aina kun veri lentää. Erityisen pettynyt olen maahanmuuttajataustaiseen Vantaan vankilan psykiatrisen sairaalan ylilääkärin edesottamuksiin Yleisradion illan A-studio ohjelmassa. Hän puhui osaltaan ihan hyvin esimerkiksi kujanjuoksuraivosta AMOKista, mutta miksi hän rivien välissä ja suoraan potki meitä mielenterveyspotilaita päihin?

Kysyn vaan, että montako tappoa tai terroristista murhaa esiintyy antipsykoottisella injektiolääkityksellä olevien mielenterveyspotilaiden toimesta vuositasolla Suomessa? Ja miksi Supon vaarallisina pitämät noin 350 henkilöä saavat liikkua yhteiskunnassamme ihan vapaasti etävalvonnan piirissä tyylillä, että onko islamisti sattunut näkymään somessa?

Lopuksi

Kaiken kaikkiaan illan A-studio oli hirveää katseltavaa vuosikymmeniä traumatisoituneen psykiatrisen avohoitopotilaan silmin. Olisin odottanut ymmärrystä sairaita kohtaan ja tuomitsemista rikollisia kohtaan, mutta nyt yritettiin kaivaa esille ajatusta, että Turun terroristisen hyökkäyksen tehnyt henkilö olisi mielenterveyspotilas ja täyttä ymmärrystä vailla. Toki asia pitää tutkia ensiksi, mutta itse en pidä todennäköisenä psykoositasoiseen mielisairauteen Turun viime perjantain veritekojen syynä.

Terveisin Kimmo Hoikkala, kahden pikkupojan yhteishuoltajaisä ja paranoidiseksi skitsofreniatapaukseksi psykoottistasoisen masennuksen jälkeen määritelty hylkiö! PERKELE!

PS. Vanha kirjoitukseni tähän liittyen:

keskiviikko 3. elokuuta 2016

Rikollinen nauraa mielisairaille!

Milloin mielisairaaksi väitetty saa oikeuden turvaaman asianajajan ja todella riippumattoman vaarallisuusarvion tarvittaessa?

Kaikkihan me tiedämme, että rikollinen saa soittaa aina asianajajalle, mikäli hänet pidätetään ja viedään poliisivankilaan.

Mielisairaalla ei ole mitään oikeuksia, jos esimerkiksi omaiset väittävät vaaralliseksi potilasta, jolla on mielenterveystaustaa ja mahdollisesti psykoosidiagnoosi.

Vetoan, että mielenterveydeltään kuntoutuvien asia otettaisiin vakavasti ja heitä ei ainakaan tietoisesti traumatisoitaisi suljetun osaston sairaalahoidoissa.

Väitän vielä lopuksi, että psykiatristen potilaiden pakkohoidolle ei ole mitään perusteita, jos potilas ei ole tehnyt mitään rikosoikeudellisesti tuomittavaa!

http://kimmofree.blogspot.fi/2016/08/rikollinen-nauraa-mielisairaille.html

sunnuntai 20. elokuuta 2017

Turun terroristiset puukotukset!

On täysin ymmärrettävää kysyä, että miksi Suomeen haluttiin hyökätä ilmeisesti ääri-islamististen terroristien toimesta.

Muistammeko enää Tukholman keväistä terrori-iskua kuorma-autolla, muistammeko viime vuonna joulurauhan julistuksen Turussa, kun katuja oli suljettu raskailla ajoneuvoilla puolustusvoimien virka-avulla yleisön turvaamiseksi. On täysin perätöntä väittää, etteikö viranomaiset ole jo pitäneet riskiä terroristisiin hyökkäyksiin merkittävänä jo vuosikausia.

Mielestäni viranomaiset ovat toimineet todella hyvin ennakoidessaan potentiaalista terrorihyökkäystä. Olemme monet suomalaiset jo odottaneet ja pelänneet, että milloin islamistinen terroriaalto yltää tänne syrjäiseen Euroopan kolkkaan ja nyt se on sitten todellisuutta. Terroristinen hyökkäys on aina sitä järkyttävämpi mitä rauhallisempi yhteiskunta on, koska kontrasti on niin vahva rauhantilan ja verenvuodatuksen välillä.

Israelin puolustusministeri Ehud Barak sanoi vuonna 2011 sotimisesta: "Muuttakaa Suomeen, jos ette kestä."

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000392677.html?nomobile=4

Olen edelleen samaa mieltä Ehud Barakin kanssa, että yhteiskuntamme on hyvin turvallinen, vaikka yhteiskuntarauhaa halutaan järkyttää nyt jopa terroristien toimesta! Voimia kaikille viranomaisille hoitaa terroristisia asioita jatkossakin rautaisella ammattitaidolla niillä resursseilla, jotka käytössänne ovat!

Lopuksi

Terrorismi ei pyri valtaan maaperää, vaan se pyrkii saamaan aikaan yhteiskunnissa sisäisiä ristiriitoja ja kärjistää ihmisryhmien eli lähinnä maahanmuuttajien ja kantaväestön välejä! Muistakaamme, että ei ole kuin harvojen ja yleensä hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa kasvaneiden henkilöiden juttu juosta ja tappaa verisen puukon kanssa ihmisiä täysin sattumanvaraisesti. On helppoa sanoa vaikka vaikea ohjelmoida ajatukset siihen, että ei kannata antaa pelolle liikaa valtaa, vaan yrittää elää kuten ennenkin kuitenkin hieman valppaammin mielin aina silloin kun näkee jotain tavanomaisesta poikkeavaa julkisilla paikoilla mukaanlukien sosiaalinen media.

perjantai 18. elokuuta 2017

Tunteet ovat osa elämää! (kirjan kannet)




Takakansi!

Tunteet ovat osa elämää!

Kirjoitin kirjani käsikirjoituksen videostriimin ollessa päällä ja aikaa kului noin 3,5 tuntia. Tämän kirjan työstäminen piti oikeastaan olla testi oman ajattelukapasiteettini suhteen.

Lopulta olin kirjan lopputulokseen sähköisessä muodossa kuitenkin niin tyytyväinen, että päätin painattaa sen kirjaksi. Käsittelen kirjassani tunteiden merkitystä elämässä hyvinkin vapautuneesti tekstiä kirjoittaen.

Kirjani päämäärä on onnistunut jos se haastaa lukijan miettimään tunteita omassa elämässään! Hyviä lukuhetkiä ja rakentavan tunteikasta elämää sinulle rakas lukijani.


Olen aiemmin kirjoittanut seuraavat kirjat omakustanteena:
Kuntoutujan tie (vuonna 2010), Hermiitti kertoo (vuonna 2012),
Ihmisyyden harmaa alue (vuonna 2014)


torstai 17. elokuuta 2017

Kalastaja Pentti Linkola!

Kalastaja Pentti Linkola (85 vuotta) on saanut ääriajattelijana ihmeen paljon mediahuomiota Suomessa ilmeisesti osaltaan arvovaltaisten vanhempien (Linkolan isä oli Helsingin yliopiston rehtori) vuoksi. Joskus en ymmärtänyt hänen katkeroituneelta vaikuttavaa tilitystä yhdistettynä masokistiseen elämäntyyliin, mutta sittemmin tajusin että on parempi ja ehkä jopa yhteiskunnan etu, että näin jyrkät mielipiteet tulevat Linkolan toimesta julki. Itse uskon ihmisarvoon, vaikka hommat maapallolla kiistatta kusevat. Maapallo on alistettu totisesti ihmiskunnan leikkikentäksi, vaikka uskon ihmisyyden ja teknisen ongelmanratkaisukyvyn tuovan ihmiskunnalle vielä ihan suotuisan tulevaisuuden, mutta eihän tämä kaikki ikuisesti kestä. Terkkuja Linkolalle, vaikka hän ei ilmeisesti ole some-kansalainen.

Laadukas artikkeli Pentti Linkolan elämästä on luettavissa MTV3 nettisivulla:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/luonto-on-turvassa-kun-suomessa-asuu-100-000-ihmista-kalastaja-linkola-suomen-viimeinen-todellinen-vallankumouksellinen-hullu-nero-vai-molempia/6533434#gs.NDnMmf8

tiistai 15. elokuuta 2017

Tunteet ovat osa elämää! (8. kappale lopulta tärkeintä on tuntea rakkautta!)

Lopulta tärkeintä on tuntea rakkautta!

Rakkaus on aina yhdistävä voima, eikä se milloinkaan erota henkilöitä. Olosuhteet erottavat henkilöt, mutta rakkaus säilyy. En usko lapsellisia käsityksiä rakkaudesta jonka perusteella voisi sanoa että: "rakastan sua tänään, mutta huomisesta en tiedä enää." Ei rakkaus voi kadota, vaikka luopuminen on nähdäkseni eräs tärkeimmistä asioista rakkauden kokemista. Ja ehkä luopumisen vaikeuden takia emme usein joudu luopumaan pysyvästi rakkaistamme ennen kuin ikäännymme. Elämän voi nähdä opetuksena luopumisesta.

perjantai 24. helmikuuta 2012
Hyvä kuolema on luonnollinen kuolema!

Eutanasiakeskustelussa on tuotu taas esille, että kansalaisella pitäisi olla oikeus lääketieteelliseen kuolinapuun, jos kiputilat ovat niin sietämättömiä.

Kuitenkin elän siinä uskossa, että Suomessa osataan potilaan kipulääkitys. Lisäksi kipu on tuntemus, joka ei ole aina kovinkaan helposti ulkopuoliselle tarkastelijalle todennettavissa, jonka vuoksi voi sattua myös virheellisiä eutanasiapäätöksiä. Ihmiselämää tulisikin aina vaalia ja ottaa luonnollinen kuolema luonnollisena loppuna omalle elämälle.

Elämä on luopumista ja ihmiselämän keskeinen haaste on luopuminen. Ajateltuani luopumista osana elämää olen tullut siihen tulokseen, että usein luopuminen saattaa olla ihmisellä kaikista vaikein tehtävä. Luopumisen vaikeus ilmenee viimeistään silloin kun menettää jonkun rakkaan ihmisen, jonka todellisen arvon huomaa vasta menetyksen jälkeen.

Mielestäni koko elämä saattaa olla hyvinkin valmistautumista luopumiseen itse omasta elämästä.

Oma käsitykseni rakkaudesta on agape!

28.12.2016 21:56  

Olen ollut agape-rakkauden kannattaja jo pitkään, mutta en ole osannut antaa kokemalleni rakkaudelle nimeä.

Olen joutunut luopumaan elämässäni monista asioista kuten terveydestä ja siinä ohessa hyvästä toimeentulotasosta. Olenhan saanut terveyttä takaisin, enkä tunne erityistä katkeruutta psykiatrisen sairauteni vuoksi mitään tai keitään kohtaan, vaikka välillä on kiukuttanut monet asiat. Olisi outoa jos minua ei kiukuttaisi tilanteeni ollenkaan ja sikäli voin kiukutuksen itselleni sallia. Erilaisena elämää rakastavana kansalaisena ei ole helppo olla, koska perusajatuksena minunkaltaisella kansalaisella on, että asiat järjestyy omalla painolla eikä siinä ole sijaa kilpailulle.

Agape-rakkaus on täydellisimmillään sopusoinnussa mahdollisesti jopa häiriöisen sosiaalisen ympäristön kanssa ja mielentilassa vallitsee harmooninen tila, joka huokuu elämää täysin sydämin kunnioittavien ja siten agape-rakkauden syvimmän olemuksen sisäistäneiden ja siten tuntevien henkilöiden toimesta laajassa sydäntietoisuuden tasossa kaikkialla mahdollisesti ajoittain ailahtelevasta mielentilasta huolimatta.

Ei agape-rakkaus tarkoita sitä että pitäisi olla zen-buddhalainen munkki, jonka mielenhallinta on kehittynyt siten ettei hänen mieliala näkyvästi vaihtele juuri ollenkaan. Agape-rakkaudessa on pakosti sopusoinnussa itsensä kanssa ja se tarkoittaa myös sitä, että sallii itselleen huonot mielentilat ja ymmärtää niiden olevan osa elämää.


Sitä mietin toimiiko agape-rakkaudessa aina korkean moraalin mukaan ja onko se agape-rakkauden edellytys? Nähdäkseni korkea moraali siis jatkuva ympäröivän elämän kunnioittaminen on keskeinen pyrkimys agape-rakkautta tuntevalla henkilöllä, mutta ei voida olettaa. että agape-rakkaus edellyttää jatkuvaa oikeamielisyyttä, koska sehän olisi jo jumalallisuutta, eikä se ole enää ihmisen saavutettavissa oleva tila muuta kuin uskontojen oppien välityksellä. 

Sairauteni on antanut minulle sellaisia kokemuksia, jotka ovat olleet rankkoja, mutta niistä selviäminen on vahvistanut minua.

Agape-rakkaudessa on käsittääkseni puhtaimmillaan kyse siitä että ei aseta edes läheisiä ihmisiä tärkeysjärjestykseen mutta se on liikaa minulta vaadittu. Agape-rakkauden keskeinen ongelma lienee miten se suhtautuu pahointekijöihin ja muihin väärintekijöihin, jotka häiritsevät elävien kokonaisuuksien ja etenkin ihmisten elämää.

Väärintekijän katumuksen kautta anteeksianto ja armo on ainoa oikea vaihtoehto, jos väittää olevansa edes osittain kiinni agape-rakkaudessa.

Rakkaus on tärkeää ja rakkaudessa tehdyt asiat säilyvät rakkauden vallitessa iäisyyden, eikä muuta vaihtoehtoa olekaan, koska epärehellisyyden ja valheen voittaessa ihmiskunta tuhoituisi hyvin pikaisella aikataululla. Rakkaus voittaa ihan sen takia, koska se on ihmiskunnan etu ja on aina ollut ja tulee aina olemaan!

Parhain terveisin Kimmo,
15.8.2017 kello 17:45 Oulu, Finland